Minimalistin maalaistalo

Kuka olet?
Olen Pia Öst Pedersörestä Pohjanmaalta ja työskentelen muotoilijana omassa yrityksessäni Addossa. Teen keramiikkaa sekä pieniä huonekaluja ja suunnittelen tekstiilejä. Minulle muotoilu tarkoittaa toimivuuden ja yksinkertaisuuden yhdistämistä.
Mikä sai sinut asettumaan Östensöhön?
Maanviljelijämieheni otti sukutilan haltuunsa jo nuorena, joten hänen ei tarvinnut miettiä asuinpaikkaa. Minä tein valintani 23-vuotiaana, kun menimme naimisiin. Rakensimme talomme vuonna 1988. Suunnittelin sen itse. Se oli hauskaa. Keskityin enemmän huonejärjestykseen ja sisustukseen kuin talon ulkoasuun. Olin silloin 27-vuotias. Olen edelleen tyytyväinen työni tuloksiin ja erityisesti siihen, miten asemoin talon auringon liikkeiden mukaan. Aamulla aurinko paistaa keittiöön ja illalla olohuoneeseen.
Vastaako talo unelmiasi?
Osittain. Remontoimme jo ensimmäistä kotiamme, ja toteutin siellä osan haaveistani, kuten korkeat huoneet. Jos suunnittelisin talon nyt, laittaisin sinne monta takkaa, korkeat ikkunat ja lattioihin puuta.
Mitä remontoitte seuraavaksi?
Haluaisin uusia keittiön muutaman vuoden sisällä ja  suunnittelen sen varmaankin itse. Sitä ennen pitää hankkia uusi liesi. Haluaisimme myös rakentaa erillisen rakennuksen, jossa olisi puusauna. Puutarhanlaitto taas on ikuisuusprojekti, aina kesken.
Miten kuvailisit sisustustyyliäsi?
Pidän useimmista sisustussuuntauksista, mutta oma tyylini on vaatimaton, vähäeleinen, funktionaalinen ja maanläheinen. Inspiroidun uusista paikoista niin sisustuksessa, työssä kuin muutenkin.
Kuka on vaikuttanut tyyliisi eniten?
Vanhempani ovat vaikuttaneet siihen, mistä pidän, sillä meillä oli kotona 1960-luvulla monia hienoja huonekaluja ja mattoja, jotka muistan yhä hyvin. Asuimme Ähtävällä opettajien asuntolassa, ja koulurakennus on inspiroinut minua suuresti.
Ajatteletko sisustamista paljon?
En, mutta rakenteellisia ratkaisuja mietin joka päivä. Saatan esimerkiksi pohtia, miten seinän siirtäminen vaikuttaa arkeen. Välillä harkitsen suuria muutoksia monta vuotta, välillä taas teen nopeita päätöksiä.
Kenen tyyliä ihailet?
Ihailen ihmisiä, jotka osaavat luoda kokonaisuuksia. On hienoa, kun luonto, rakennus ja sisustus sulautuvat yhteen. Suunnittelen itsekin mielelläni kokonaisuuksia. Katson, mitä puuttuu, ja täytän tyhjän tilan.
Mitä kodissasi ei nähdä koskaan?
Vältän kirkkaanpunaista, koska minusta se antaa liikaa väriä huoneen kalusteille ja tavaroille.
Onko makusi muuttunut?
Nykyään ostan vain sellaisia tavaroita, joita oikeasti tarvitsen. Arvostan aitoja materiaaleja, kuten puuta.
Mitä esinettä et uskonut hankkivasi?
Tilasin miehelleni 50-vuotislahjaksi öljymaalauksen, joka esittää Formula 1 -rataa. Olen tehnyt lukuisia virhehankintoja, mutta hankkiudun niistä nopeasti eroon, joten ne eivät jää kaivelemaan. En pidä shoppailusta, joten en juuri tee heräteostoksia.
Mikä on lempipaikkasi kotona?
Niitä on useita, mutta ne ovat kaikki tuoleja. Muut eivät saa istua niissä, jos olen paikalla. Lempituolini saavat minut rentoutumaan. Ruokapöydän ääressä istun Ilmari Tapiovaaran Domus-tuolissa, ja sohvallakin minulla on oma paikkani. Halusin jo lapsena istua aina tietyllä paikalla ja itkin, jos joku muu vei sen. Lempikalusteeni on suunnittelemani Addo-palli. Rakastan myös tyynyäni. Siitä en luovu koskaan!
Mitä et voi kodissasi sietää?
Koriste-esineitä, joilla ei ole historiaa eikä tarinaa.
Mitä vieraat saavat kotonasi tehdä?
Haluan, että kaikki meillä kyläilevät tuntevat olonsa kotoisaksi. Toki kotiväkeä ja sääntöjämme pitää kunnioittaa.
Mitä pelastaisit tulipalossa?
Ihmisten lisäksi pelastaisin valokuvat ja isäni minulle rakentaman viulun. Aloin soittaa mandoliinia 9-vuotiaana ja viulua olen soittanut 12-vuotiaasta asti. Olen opettanut lapsille soittamista Pedersören kansalaisopistossa.
Mitä kotisi on sinulle opettanut?
Olen oppinut rakastamaan kotiani ja hyväksymään sen sellaisenaan. Minusta on myös tullut kärsivällisempi: en unelmoi jatkuvasti uudesta talosta vaan yritän hyödyntää nykyistä kotiani parhaani mukaan. Tärkeintä ei ole, että kaikki sopii yhteen täydellisesti, vaan että kotona viihtyy ja tuntee olonsa hyväksi. Se on minulle pyhä paikka ja siellä on kaikki, mitä tarvitsen. Kotini on rakennuksen lisäksi myös sisälläni ja minulle tärkeiden ihmisten luona. Se merkitsee minulle vapautta. Kasvoin metsäisessä ympäristössä, mutta meidän ikkunoistamme näkee vain peltoja, enkä haluaisi muuta nähdäkään. Lakeudet puhuttelevat minua nykyisin enemmän.
Millainen on seuraava kotisi?
Ehkä se on talo Italiassa. Suomi on tosin minulle täydellinen maa, sillä täällä on kaikki tarvitsemani: ihmiset, vuodenajat, tähtitaivas ja ihana valo.
Milloin olet onnellisimmillasi?
Silloin kun koko perhe on kotona yhtä aikaa.