Saaristolaiselämä kukoistaa Strömsössä

Kaukana ulapalla lipuvat laivat ja veneet kuuluvat olennaisesti strömsöläisen saaristolaishuvilan sisustukseen.
– Hankimme huvilaan vain vähän tauluja, sillä ikkunoista avautuva maisema on taideteos, jota haluam-
me täällä katsella, Strömsössä kesät viettävän perheen äiti sanoo.
Laivaliikennettä voisi seurata vaikka huvilan ruokapöydän äärestä, mutta äidin suosikkipaikka on silti terassin portailla.
– Istun aamuisin portailla, juon aamukahvia ja katselen merelle. Vietämme kesäisin terassilla muutenkin paljon aikaa. Se on meille kuin iso olohuone.
Valtavalta terassilta avautuva hieno saaristolaismaisema jatkuu sisällä: olohuoneen suurista, yhtenäisistä ikkunoista näkyy meri ja jopa saunan löylyhuoneessa on suuri lattiasta kattoon ulottuva ikkuna.

Ranskassa asuva suomalaisperhe oli pari vuotta sitten Suomessa etsimässä uutta kesäpaikkaa. He kiertelivät myynnissä olleita kohteita Etelä-Suomessa ja kauempana saaristossa. Lehdessä ollut ilmoitus houkutteli heidät myös Strömsön saarelle Tammisaaren edustalle katsastamaan mökkitontteja. Esittelykierroksen päätteeksi he vilkaisivat rakenteilla olevia avaimet käteen -periaatteella myytäviä loma-asuntoja. Ensimmäinen esittelytalo oli vasta runkovaiheessa, ja rakennustyömaalla oli pystyssä runkotolppia ja joitakin seiniä. Huonejakoa tai sisustusratkaisuja ei voinut vielä nähdä, mutta työmaalla sai jo aavistuksen siitä, millainen lopullisesta rakennuksesta tulisi. Perheestä tuntuikin, että talossa olivat juuri ne ominaisuudet, joita he omalta loma-asunnoltaan kaipasivat.
– Ihastuimme Strömsön luontoon, maisemiin ja sijaintiin. Myös saarella olevat palvelut olivat etu. Valmiiksi rakennettu huvila sopi elämäntilanteeseemme, sillä meillä oli Ranskassa meneillään iso taloremontti emmekä halunneet toista rakennustyömaata Suomeen, äiti kertoo.
Strömsön saarelle on nyt rakenteilla kokonainen huvilayhteisö. Tähän mennessä 320 hehtaarin suuruiselle saarelle on noussut jo parisenkymmentä muuttovalmista vapaa-ajanasuntoa. Niiden lisäksi saareen on sekä suunnitteilla että jo rakenteilla iso joukko kesä-asuntoja.

Strömsössä on panostettu vapaa-ajan helppouteen. Huviloissa on kaikki kaupunkielämästä tutut mukavuudet: sähkö, vesi, viemäri ja lämmitys ovat itsestään selvät perusvarusteet, mutta niiden lisäksi rakennuksissa on myös internetyhteydet ja jäähdytysjärjestelmät kesän kuumien hellepäivien varalta.
Lomalaisille on saarella tarjolla monipuolisia palveluita, kuten lämmitetty uima-allas, ravintola, venesatama ja talonmiespalvelut. Lisää aktiviteetteja on luvassa lähivuosina. Saarelle ollaan rakentamassa muun muassa hevostallia, tenniskenttiä ja golfin harjoittelurataa. Luvassa on siis todellinen uuden ajan lomaparatiisi.
Kesäpaikkaa valittaessa vanhemmille oli tärkeää, että lapset viihtyisivät siellä nyt ja tulevinakin vuosina, kun he tulevat teini-ikään. Viime kesä saarella osoittikin paikan sopivan erinomaisesti lapsiperheelle.
– Täällä ei ole autoja, joten 6- ja 9-vuotiaat lapsemme voivat liikkua vapaasti ja turvallisesti. Myös kavereita ja tekemistä riittää. Viime kesänä lapset kysyivät heti aamupalan syötyään, voivatko he mennä ulos leikkimään kavereiden kanssa, ja siellä he olivat koko päivän. Tunnelma saarella on vähän kuin Melukylän lapsissa, perheen äiti sanoo naurahtaen.
Myös saaren luonto tarjoaa elämyksiä ja mielenkiintoista tekemistä.
– Strömsössä on hyvät sieni- ja marjamaastot. Viime kesänäkin kävimme monet kerrat keräämässä kantarelleja. Lisäksi perheen miesväki kalastaa paljon, ja itse käyn päivittäin lenkkeilemässä saarta kiertävillä hiekkateillä.
Mantereelta saareen kulkee veneellä vajaassa kymmenessä minuutissa. Perheellä onkin monen muun saaressa kesää viettävän perheen tavoin oma vene.
– Käymme veneellämme retkillä ulkosaarilla tai pienillä luodoilla, joissa pääsee aistimaan aitoa, karua meritunnelmaa, äiti kertoo.
Saareen pääsee talvisin yhteysaluksella, jos jäätilanne ei salli autoliikennettä. Saaressa asuu myös ihmisiä, jotka pitävät huolta rakennuksista talviaikaan. Se ilahduttaa ulkosuomalaista perhettä.

Kun huvilakaupat oli tehty, aika vierähti seuraavaan kesään saakka, ennen kuin perhe pääsi ensimmäisen kerran uuteen kesäpaikkaansa. Talven aikana perhe oli rakentamisen yksityiskohdista yhteydessä arkkitehti Joanna Maury-Aholaan, jonka johtama Arkkitehtitoimisto Joarc suunnitteli rakenteilla olevat huvilat. Suomen ja Ranskan välillä kulki sähköpostissa suunnitelmia ja kuvia samaan aikaan, kun työmaalla ahkeroitiin taloa valmiiksi.
Jännitys olikin suuri, kun perhe vihdoin seuraavana kesänä pääsi näkemään valmiin loma-asuntonsa.
– Kyllä silloin vatsanpohjassa nipisteli! Kun näimme talon, olimme kuitenkin lopputulokseen erittäin tyytyväisiä. Meidän ja Joannan maut osuivat täydellisesti yhteen, perheen äiti sanoo.
Strömsön villat suunnitelleelle Maury-Aholalle Tammisaaren saaristomaisemat ovat tuttuja lapsuusvuosista saakka. Oma mökkikin on lähisaaressa, venematkan päässä Strömsöstä.
– Olen viettänyt meren äärellä koko ikäni ja pohtinut paljon sitä, miten saaristomaisemaan pitäisi rakentaa. Strömsön huviloiden suunnitteleminen oli sen vuoksi minulle unelmatyö, arkkitehti sanoo.
Joannalle oli Strömsön villoja suunnitellessa tärkeää, että huvilat toteutettiin saaristoympäristöä kunnioittaen. Hän sijoittikin rakennukset huolella saaren vaihtelevaan, osin jyrkkäänkin maastoon. Joannan tavoitteena oli, että rakennukset sulautuisivat saaren luontoon.
– Saaristoon sopivat mielestäni yksinkertaiset ja selkeät muodot. Herkkä ympäristö ei kaipaa turhaa konstailua.
Villoja kallioiseen maastoon sijoittaessaan Joanna piti huolen, että kaikkien huviloiden asukkaat pääsevät nauttimaan merinäköalasta. Arkkitehti suunnitteli huvilat ilmeeltään moderneiksi, mutta mukana on myös ripaus saaristolaisperinteitä. Rakennuksissa on esimerkiksi perinteiset harjakatot, jotka ovat saaneet Joannan käsittelyssä uudenlaiset, veistokselliset muodot. Myös rakennuksen ulkoverhouksessa ja sisätiloissa käytetty puu viittaa perinteisiin saaristolaistupiin. Perinteisestä suomalaisesta mökkielämästä muistuttavat puolestaan erilliset saunarakennukset terassien laidoilla.
Rakennusten suunnitelmat tehtiin hyvin yksityiskohtaisesti. Arkkitehdin kädenjälki näkyy sisätilojen tarkoissa yksityiskohdissa, kuten seinäpintojen jaottelussa, pintamateriaaleissa ja kiinteissä kalusteissa. Ne ovat pieniä seikkoja, jotka vaativat rakentajilta tarkkaa käsityötä.

Asukkaiden omaksi huoleksi jäi uudessa kesä-
kodissa lähinnä huonekalujen hankinta – kaikki muu oli jo valmiiksi tehty. Kalusteet perhe toi pääosin edelliseltä loma-asunnoltaan Porkkalasta.
– Kun katselin kuorma-auton kyydissä ollutta korkeaa tavarapinoa, ajattelin, etteivät kaikki tavarat mitenkään voi mahtua uuteen rakennukseen, mutta kyllä ne vain mahtuivat, naurahtaa perheen äiti.
Ruotsista ja Suomesta ostetut valkoiset ja mustat huonekalut sopivatkin hyvin uuteen loma-asuntoon. Uusina kalusteina perhe hankki huvilan terassille suuren, tiikkisen ruokapöydän sekä olohuoneeseen kauniin kulmasohvan. Se on Joannan suunnittelema uniikkikappale. Olohuoneessa on myös tunnelmanluojana moderni takka.
Koko vapaa-ajanasunnon kruunaa vielä korkealle kattoon kiinnitetty lähes kahden metrin korkuinen, käsityönä valmistettu Toivo-purjelaiva. Toivo, talon isännän 50-vuotislahja, antaa oman mukavan lisänsä paikan merelliseen tunnelmaan.
– Yksi kesämökin valintaperusteista oli, että laiva pitää saada mahtumaan kauniisti esille. Tämän huvilan kirkkomainen olohuone tuntui olevan kuin suunniteltu laivaa varten, äiti kertoo.

Ruukkikierros Raaseporissa
Tämän vuoden alussa itäiselle Uudellemaalle syntyi uusi Raaseporin kaupunki, kun Tammisaari, Karjaa ja Pohja yhdistyivät. Uusi kaupunki voi ylpeillä Suomen upeimmilla ruukkimiljöillä: sen alueella sijaitsevat Fiskarsin, Billnäsin, Mustion, Antskogin ja Åminneforsin ruukkialueet.

Kun kevät koittaa ja Uudenmaan metsät täyttyvät valkovuokoista, kannattaa suunnata kohti Raaseporin ruukkialueita. Kierroksella pääse aistimaan aitoa historiallista tunnelmaa ja tutustumaan tämän päivän huippumuotoiluun ja taidekäsityöhön. Matkalle kannattaa varata riittävästi aikaa ja kunnon kengät, sillä paikat eivät tule tutuiksi auton ikkunasta vilkaisemalla. Menneen ajan kiireettömään tunnelmaan pääsee parhaiten rauhallisesti ruukinraiteilla kävellen.

Aloita ruukkikierros Mustion kartanosta, sen puistosta ja vierellä olevasta ruukinkylästä. Mustio on yksi Suomen kauneimmin säilyneistä historial-
lisista kartanointeriööreistä. Sen salin kustavilaishenkiset seinämaalaukset ja huolella valitut, laadukkaat antiikkiesineet antavat hienon kuvan 1700-luvun kartanoelämästä. Vanhassa puistossa voi ihailla Suomessa harvinaisia puulajeja.

Siirry hienostuneesta kartanotunnelmasta kalustevalmistuksesta tunnettuun Billnäsiin. Siellä kannattaa pistäytyä hyvin varustellussa rakennusapteekissa, jossa on tarjolla menneiden vuosikymmenten ja -satojen vanhoja rakennustarvikkeita sekä uusia tuotteita, välineitä ja tietoa vanhojen rakennusten kunnostamisesta. Billnäsissä on lisäksi kesäisin ohjelmatarjontaa rokista antiikkimessuihin.

Niin ikään Raaseporin tunnetuin ruukki Fiskars on näkemisen arvoinen. Vanhat rakennukset ja huolella hoidettu ympäristö luovat harmonisen tunnelman, jossa aika tuntuu pysähtyvän. Tee Fiskarsissa kävelykierros ja poikkea ruukinkylän käsityöläis- ja muotoiluputiikkeihin. Ruukissa järjestetään läpi vuoden myös erilaisia näyttelyitä.
Jos kotiin ei ole vielä kiire, jää yöksi Fiskars Wärdshus -hotelliin tai viihtyisään aamiaismajoituspaikkaan. Aamulla virkistyneenä voi historiallista tutkimusmatkailua jatkaa vaikkapa Raaseporin linnan raunioille sekä Tammisaaren kaupunkiin, jossa on aitoa pikkukaupungin tunnelmaa.

Lisätietoa: http://www.mustionlinna.fi, 
http://www.fiskarsvillage.fi ja http://www.billnasruukki.fi.

Anna-Kaisa Huusko Kuvaussuunnittelu Riitta Kivilahti Kuvat Tommy Selin