Tavarat tarinoivat Turussa

Asunto sijaitsee rauhallisella paikalla Turun keskustan tuntumassa. Ympärillä on vuosisadan vaihteessa rakennettuja komeita kivitaloja ja Puolalanpuisto, jonka keskellä kohoaa linnamainen taidemuseo.
Asianajaja hankki asunnon reilu pari vuotta sitten. Se oli ollut myynnissä jo jonkin aikaa, sillä sokkeloinen pohjaratkaisu ja nuhjuinen yleisilme olivat karkottaneet ostajat. Nykyistä asukasta asunnon kunto ei säikäyttänyt.
– Pystyin jo ensimmäisellä käynnillä kuvittelemaan, millaista olisi istua olohuoneen sohvalla ja katsella ikkunoista moneen suuntaan avautuvia näkymiä, hän sanoo.
Vision pitikin olla vahva, sillä sen toteuttamiseksi vaadittiin asunnon perusteellinen remontti. Kaupan-teon jälkeen alkoi reilun puolen vuoden mittainen purku- ja rakennusvaihe, jonka aikana kaadettiin väliseiniä, asennettiin sähköt uudestaan, siirrettiin keittiö ja kunnostettiin kaikki näkyvät pinnat.
Asukas pyysi apua pohjaratkaisun ja asunnon sisustuksen suunnitteluun sisustusarkkitehti Päivi Himaselta. Tärkeä lenkki projektissa oli myös monitaitoinen remonttimies Aki Järvinen, joka toteutti ideat käytännössä pienimpiä yksityiskohtia myöten.

Remontissa haluttiin säilyttää asunnon 1960-luvun selkeän moderni henki. Ne alkuperäiset ratkaisut, jotka sopivat tämän päivän asumiseen, säästettiin. Esimerkiksi kaunis sauvaparketti hiottiin ja lakattiin uudestaan. Myös 49 vuotta vanhat eteisen metalli-
naulakko ja reikälevykatto säästettiin ja kunnostettiin. Asunnossa on myös alkuperäinen avotakka.
Kaikkea alkuperäistä ei kuitenkaan kannattanut säästää. Erityisesti huonejärjestys kaipasi uudistamista. Ahdas palvelijanhuone, pieni keittiö ja sen kyljessä ollut tarjoilunurkkaus purettiin surutta.
Uudessa pohjaratkaisussa asunnon eteisaula, olohuone, ruokailutila ja keittiö muodostavat avoimen kokonaisuuden. Myös suuri makuuhuone, joka syntyi kun entinen ruokasali ja palvelijanhuone yhdistettiin, on erotettu oleskelutiloista vain lasisilla pariovilla.

Kodin seinät ja lattiat ovat vain tausta elämälle. Lopullinen tunnelma – tai pitäisikö sanoa kodin henki – syntyy vasta, kun asuntoon tuodaan sisään kaikki rakkaat huonekalut ja tavarat.
Tämän kodin hengessä on mukana aimo annos historiaa. Monet kiehtovista tavaroista ovat peräisin asukkaan lapsuudenkodista. Osa taas on tarttunut mukaan elämän varrelta – esimerkiksi värikkäät lintupatsaat asukas hankki aloittelevana asianajajana, ja antiikkihuonekalut ovat muistoja vuosilta, jolloin hän asui Ruissalossa vanhassa puuhuvilassa.
Kaikkiin vanhoihin esineisiin liittyy mielenkiintoisia tarinoita. Esimerkiksi piirongin päällä olevan hopeisen juoma-astian asukas hankki ikimuistoisella matkallaan Mongoliassa hevoskaravaanin mukana. Muistakin kodin tavaroista riittäisi paljon kerrottavaa.
Juuri sellaisena koti onkin parhaimmillaan: täynnä asukkaidensa rakkaita muistoja ja elettyä elämää.
– Minusta kodissa pitää olla tavaroita, joilla on persoonallista historiaa. En hanki tavaroita vain siksi, että ne ovat nyt trendikkäitä, sanoo asukas.

Asukkaan nuoruuden haaveena oli mennä opiskelemaan arkkitehtuuria tai muotoilua. Vaikka unelma ei toteutunutkaan, on kiinnostus kauniita esineitä kohtaan säilynyt läpi elämän. Viime vuosina hän on hankkinut erityisesti uniikkeja keramiikkatöitä.
Vanhojen tavaroiden vastapainona asunnossa on myös uutta designia. Pelkistetyt valaisimet ovat raikkaita elementtejä vanhojen kalusteiden rinnalla. Olohuoneen kotoisan pyöreät sohva ja nojatuoli taas edustavat tämän päivän kalustesuunnittelun pehmeää linjaa.
Kodin ilme syntyykin 1960-luvun modernistisen arkkitehtuurin, tämän päivän muotoilun ja kauniisti patinoituneiden antiikkiesineiden yhdistelmästä. Kaiken taustana on ikkunoista moneen suuntaan avautuva, avara kaupunkimaisema.
 

Anna-Kaisa Huusko  Kuvaussuunnittelu Tea Yrjölä  Kuvat Tommy Selin