Vaatesuunnittelija uskoo kierrätykseen

Avara ja vaalea koti kylpee auringonvalossa. Ikkunoista tulviva valo kimpoaa valkoisista seinistä ja keittiönkaapeista leikkimään romanttisten kattovalaisinten pitkissä hapsuissa. Edellisessä elämässään näytelmäkirjailijoiden kirjastona palvellut huoneisto henkii arvokkuutta, johon vaatesuunnittelija Ilona Hyötyläinen ja hänen avomiehensä Teemu Hämäläinen ovat tuoneet modernin, vintagehuonekaluilla lämmitetyn henkäyksen.

Ilona on työskennellyt vapaana vaatesuunnittelijana ja yrittäjänä kohta seitsemän vuotta. Oman, kotimaassa valmistettavan naistenvaatemallistonsa hän perusti vuonna 2004. Malliston ohella Ilona suunnittelee muun muassa lastenvaatemallistoa Viroon ja opettaa urheilu- sekä trikoo- ja neulevaatteiden suunnittelua. Koti on Ilonalle ja Teemulle paikka rauhoittua mutta myös työskennellä, koska yrittäjän työ jatkuu usein iltaisin kotona. Lisäksi koti muuttuu kaksi kertaa vuodessa valokuvausstudioksi, sillä Ilonan Miun-vaatemallisto kuvataan suunnittelijan kotona.

Ilonan ja Teemun 68-neliöinen asunto sijaitsee Helsingin Kruununhaassa, vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta.
– Yritän noudattaa mallistossani eettisiä ja ekologisia periaatteita, ja pyrimme ainakin jossakin määrin elämään niin kuin opetamme. Meillä ei esimerkiksi ole omaa autoa vaan ostimme Teemun veljen ja tämän avopuolison kanssa yhteisen kimppa-auton. Kuljemme yleensä pyörällä tai julkisilla liikennevälineillä mutta yrityksen takia tarvitsemme silloin tällöin myös autoa.
Yritys on Ilonalle ja Teemulle sekä työ että harrastus. Kun Ilonalla on vapaa-aikaa, hän harrastaa liikuntaa tai maalaa tauluja. Keltaiset maalaukset, jotka tuovat kodin valkoisuuteen lämpöä ja aurinkoa, ovat Ilonan maalaamia. Myös kodin keramiikkaveistoksissa on hyvin samankaltainen muotokieli ja tunnelma kuin Ilonan tauluissa, vaatteissa ja kuoseissa, mutta veistokset ovat Ilonan äidin taidonnäytteitä.

Koko komea talokin on täynnä perinteitä ja tarinoita. Se on rakennettu pääosin vuonna 1907, mutta sen vanhimmat osat ovat 1800-luvulta. Talon asunnot olivat alun perin isoja, mutta ne jaettiin pienemmiksi asunnoiksi 1950-luvulla.
– Työhuoneen kohdalla kellarissa näkyvät vielä tämän asunnon vanhat raput, Ilona kertoo.
Ilona ja Teemu ostivat asunnon maaliskuussa 2008. Remontti alkoi kahden kuukauden päästä, ja alkusyksystä koti oli valmis asukkaiden muuttoon. Remontti tehtiin pääosin itse ja isien avustuksella.
– Remontointi on yhteinen harrastuksemme. Se on kivaa yhdessä tekemistä, vaikka se onkin rankkaa työn ohessa.
Ennen remonttia Ilonan ja Teemun asunnossa ei nähnyt kahta ikkunaa samanaikaisesti. Nyt kaikki kolme kodin pitkällä seinällä olevaa ikkunaa antavat valoa ja luovat avaruuden tunnetta. Kirjastoaikaan asunnossa ei ollut lainkaan keittiötä tai kylpyhuonetta, joten Ilona ja Teemu rakensivat ne. Tosin nykyisen kylpyhuoneen paikalla on ollut joskus aiemminkin kylpyhuone, ja amme on sijainnut juuri siinä, missä se on nyt. Keittiö sai avoimen paikan ruokailu- ja olohuoneena toimivan huoneen laidalta. Ilona ja Teemu siirsivät myös eteisen seinää, jotta seinän taakse muodostui rauhallinen makuualkovi.
– Asunnon lattia ei tuntunut alkuun ihan omalta, mutta tämä on kirjaston alkuperäinen lattia. Arvokasta tammilattiaa korjailtiin lopuksi vain niiltä paikoilta, joilta siirrettiin seiniä. Tammilattian alla on varmaankin lautalattia, kuten edellisessä asunnossamme, joka sijaitsi saman talon naapurirapussa.

Juuret ja tarinat ovat Ilonalle tärkeitä paitsi kotona myös mallistoa suunnitellessa. Usein Ilona hyppääkin suunnitteluvaiheessa bussiin ja suuntaa Mikkeliin vanhempiensa luo työskentelemään rauhassa. Jokaisella mallistolla on oma tarinansa, josta ideat kumpuavat. Kevään mallistossa Ilona on palannut sukunsa juurille Savoon. Mallistoaan varten hän tutki 1500-luvun kirjeitä sekä hovin ja kansan pukeutumista ja tapoja tuona aikana. Näin syntyi kolme kuosia: Juhana-kuninkaan ja hänen vaimonsa Katariinan leimasimista ammentava Kuninkaan kirje sekä suvun kaskiviljelystä kertovat Kaski ja Palavakaski. Myös joissakin leikkauksissa on viitteitä 1500-luvun lopun vaatteista.
Miun-malliston nimeen liittyy niin ikään hauska tarina.
– Tein vastavalmistuneena suunnittelijana mallistoja urheiluvaatemerkki Torstaille. Suunnittelemiani vaatteita tuli aina silloin tällöin vastaan kadulla ja huusin aina, että ”miun takki, miun suunnittelema”. Siten mallistoni sai nimekseen Miun, Ilona kertoo iloisella savolaismurteellaan.
Vuosi 2009 oli Ilonalle ja Teemulle yrityksen ja malliston kehittämisen aikaa. He tekivät keväällä vaihtokaupat naapuriyrittäjän kanssa ja muuttivat aiempaa isompaan liiketilaan vanhan liikkeen seinän taakse. Uuteen tilaan tehtiin iso remontti, jossa katto, lattiat ja valaistus uusittiin.
Ilona sisustaa liikettä samalla ideologialla kuin kotiaankin, mikä tarkoittaa, että ainakin osan kalusteista ja esineistä täytyy olla kierrätettyjä. Syksyllä Ilona vei uuteen liikkeeseen pieniä, Mikkelin kierrätyskeskuksesta tuotuja pöytävalaisimia, jotka hän oli koristellut hurmaavan romanttisilla hapsuilla. Kierrätyskeskus onkin Ilonalle valaisinten aarreaitta. Esimerkiksi kodin kylpyhuoneen oven päälle sijoitettu valaisin on peräisin sieltä.

Kotona kauniilla vanhoilla huonekaluilla sisustettu työhuone piiloutuu entiseen palvelijanhuoneeseen. Pieneen mutta valoisaan huoneeseen tehtiin remontin yhteydessä oviaukko, joka yhdistää tilan olohuoneeseen.
– Oli hyvä, että ovenpaikka löytyi vanhoista piirustuksista, sillä oven vieressä on vanhaa ja todella vahvaa tiiltä. Oven viereen rakennettu pieni kolo videotykille oli huomattavasti hankalampi avata kuin entinen ovenpaikka, Ilona kertoo.
Videotykin lisäksi myös kaiuttimille tehtiin huomaamattomat kolot asunnon seinille.
Muovinen, oranssi sohvapöytä on puolestaan saanut matkan varrella ylleen valkoisen maalipeitteen. Kampauspöydän Ilona ja Teema hankkivat kierrätyskeskuksesta ja eteisen tuolit kirpputorilta. Uusista huonekaluista monet ovat kotimaassa valmistettuja. Suurin osa kodin vintagehuonekaluista on kulkenut Ilonan ja Teemun mukana heidän ensimmäisestä kodistaan asti.
– Minussa on myös ripaus romantikkoa, ja kotona pitää olla lisäksi jotakin hauskaa, kuten kattovalaisimet, joihin olen itse laittanut pitkät hapsut. Kunpa jostain löytyisi vielä kaksi tällaista isompaa valaisinta, niin voisin vaihtaa nykyiset niihin.
Ilonalle on tärkeää, että koti on omannäköinen. Kotona pitää olla kaunista ja levollista.
– Uskon, että ympäristöllä on tosi iso vaikutus ihmisiin. Mietityssä tilassa ihminen voi paremmin. Kun tavarat ovat paikoillaan, niin ajatuskin kulkee paremmin.
Vaaleassa kodissa ajatukset kulkevat helposti. Ekologisesta muotisuunnittelijasta tulee uusi luku vanhan kiinteistön pitkään tarinaan.

Heini Lehtinen   Kuvaussuunnittelu Laura Brotherus  Kuvat Riikka Kantinkoski