- Kalustekorjaamo
- 17.06.2010
1940-luvun pikkutuoli, osa 3

Näillä ohjeilla osaat itse kunnostaa pikkutuolin. Tee joko tavallinen kunnostus, irtopäällinen tai trendikäs tilkkuverhoilu.
Tavoitteena on 1940–50-luvuilla yleisen pikkutuolin nopea, halpa ja helppo kunnostus. Uudistettuna tuoli sopii niin nuoren naisen kotiin, anopin eteiseen kuin mökillekin.
Lähtökohtana on hyväkuntoinen tuoli, jonka puuosat liimauksineen ovat ehjät, vain hieman naarmuiset ja kuluneet. Alkuperäinen bukleekangas ja painunut pehmuste pitää vaihtaa.
Kyseistä tuolia on valmistanut vaasalainen A. Kutvosen huonekalutehdas nimellä Aulikki. Ajan tapaan Aulikki oli kokonainen tuoteperhe, johon kuului myös sänky, pesukaappi ja peili.
Sotien jälkeinen aika oli Suomi-designin kultakautta. Niinpä tämäkin tuoli on hyvää vuosikertaa: kalusteet tehtiin kestäviksi, siroiksi ja mukaviksi istua. 1950-luvun puolivälissä kalusteiden sarjatuotanto lisääntyi ja hinnat halpenivat, kun vaahtomuovi syrjäytti verhoilussa perinteiset pystyjouset ja meriheinät. Isotkin kalustevalmistajat suunnittelivat huonekaluja ”tavalliselle” kansalle, joten vastaavia tuoleja on yhä runsaasti kodeissa ja kirpputoreilla.
Tunnistat aikakauden tuolin yksinkertaisista muodoista, suoralinjaisista jaloista ja vaaleista puuosista. Erityisesti keveät pinnatuolit olivat 1940–50-luvuilla suosiossa. Pehmusteena on puuvillavanua eli flokkia tai vaahtokumia. Alkuperäinen verhoilu on usein yksivärinen, murretun harmaan tai rusehtavan sävyinen.
Tämä tuoli on hankittu tamperelaisesta osto- ja myyntiliikkeestä kymmenellä eurolla. Enempää ei kannata maksaa. Valinnanvaraa on, joten kelpuuta vain liitoksiltaan ja pinnaltaan ehjä yksilö.
Vältä tuoleja, jotka on maalattu monta kertaa: maalin poistaminen on työlästä. Maalikerrokset näkyvät kolhukohdasta tai varovasti raaputtamalla. Älä säikähdä kehnoa verhoilua ja pehmustusta: ne kannattaa joka tapauksessa uusia.
Pitkähelmainen irtohuppu

Tarvikkeet:
ohutta kangasta kaavaksi (voipaperikin käy)
laskeutuvaa, mieluiten vesipestävää kangasta 1,6 m (leveys 140 cm)
ompelulankaa
neljä nappia
Työkalut:
sakset
neula
ompelukone
nuppineuloja
mittanauha
Materiaalien hinta: 70 € (kuvan kangas on Lauritzon’sin Elegance).
Tuolin kunnostus. Käsittele tuolin puuosat haluamallasi tavalla – tai voit jättää käsittelemättäkin. Irtopäällinen peittää jopa koko tuolin, jos siihen tekee pitkät helmat. Istuimen pehmusteen ja kankaan vaihtamista kannattaa kuitenkin harkita. Mittaus. Ota tuolista mitat. Etuselkä, takaselkä, istuin: korkeimmalta kohdalta alas, leveimmästä kohdasta reunasta reunaan. Lisää takaselän kappaleeseen leveyttä noin 20 senttiä; pituus määräytyy valitun helmapituuden mukaan. Suunnittele helman pituus ja se, teetkö helman laskoksilla vai ilman.
Kaavoitus. Leikkaa lakanasta mittojen mukaiset palat. Esimerkiksi istuimen kaava tehdään näin: aseta kangaspala istuimelle, hae nuppineulojen avulla istuinosan muoto (kannattaa miettiä, mistä kohdasta helma lähtee laskeutumaan parhaiten) ja piirrä sitten lyijykynällä muodon mukainen viiva lakanaan. Samoin tehdään etu- ja tasaselkien kaavat. Leikkaa kaavat muotoonsa
Aloitteleva ompelija voi tehdä koekappaleen ompelemalla lakanapalat viivojen mukaan malliksi.
Kankaan leikkaus. Aseta kaavat verhoilukankaalle ja piirrä muodot kankaalle kaavan reunoja myöten. Lisää reunoihin puolentoista sentin saumavarat ja leikkaa. Takaselkään saa kauniin laskoksen, kun taitteen syvyys on 5 cm ja alle jää laskosta 10 cm. Leikkaa siis takakappale 20 cm etukappaletta leveämmäksi. Takakappaleen pituus määräytyy helman pituuden mukaan. Muista lisätä helmakappaleessa kankaaseen leveyttä laskoksia varten. Etukulmissa taitoksen syvyydeksi riittää 3 cm ja laskoksen leveydeksi 6 cm, joten lisää helmakappaleen leveyteen 12 cm laskosta kohti, yhteensä siis 24 cm. Lisää vielä leveyteen noin 5 cm leikkuuvaraa.

Ompelu. Aloita selkäosasta. Taittele takakappaleen laskos, neulaa nuppineuloilla ja ompele yläreunasta alkaen kiinni laskoksen haluttuun alkamiskohtaan (tässä noin 16 cm yläreunasta).
Kiinnitä istuinosa etukappaleen alareunaan nurjat puolet vastakkain mutta älä ompele aivan päihin saakka. Ompele tässä vaiheessa myös etuselän yläkulmiin tulevat tuolin selkänojan paksuiset (noin 1 cm) pienet muotolaskokset.
Yhdistä takakappale ja etukappale nurjat puolet vastakkain, neulaa ja ompele viivaa pitkin. Aloita helmakaitaleen kiinnitys etsimällä ja neulaamalla etulaskosten oikeat paikat. Aloita mittaaminen tuolin etureunan keskikohdasta kohti kulmia. Neulaa ja ompele laskokset kiinni yläreunoista noin viiden sentin korkeudelta. Kiinnitä helmapala nuppineulolla istuinpalaan sovittaen ensin kulmat paikoilleen. Varmista, että päihin jää reilusti leikkausvaraa. Ompele mutta jätä takakulmista jokunen sentti auki.

Sovitus. Käännä irtopäällinen oikein päin ja pue tuolin päälle. Tarkista istuvuus ja tee korjaukset. Asettele lopuksi takakulmat kohdilleen ja ompele kiinni. Hae helmalle haluttu pituus lattiasta mittaamalla. Helma saa olla takana noin sentin etureunaa alempana.
Viimeistely. Huolittele ja ompele helmapäärme. Ompele katesaumat eli päällitikkaukset. Katesauman hyvä leveys on puoli senttiä. Saumavarat taitetaan helman puolelle. Silitä laskokset. Kiinnitä napit laskosten avautumiskohtiin ja taakse halutessasi koristenappi sopivaan kohtaan (tässä 15 cm ylemmästä napista).
- Julkaistu 17.06.2010
Kirjoita uusi kommentti
Lisää aiheesta
Takaselän verhoilukankaan kiinnittäminen on yleensä tuolin kunnostusoperaation viimeinen työvaihe. Joskus...
Reipas viisikymppinen Kalustevalmistaja Merivaaran tuoli 1960-luvulta riisuttiin pohjia myöten. Runkoon liimattiin uudet,...
1940-luvun Suomessa vallitsi sodan ja pulan estetiikka: välttämättömyyden, pelkistämisen ja yksinkertaisten – usein...
Joskus vanhojen tavaroiden liikkeistä löytyy aarteita. Sellaisia, joista maalikerrosten, kolhujen ja tahrojenkin läpi näkee,...
Lastenhuoneen kalustaminen uudestaan muutaman vuoden välein tulee kalliiksi. Lapsen kasvaessa huoneeseen kannattaa hankkia...
Kaikki jutut
Kysely
Näistä keskustellaan

Kun virttyneet trikoovaatteet eivät kelpaa enää kirpputorillekaan, leikkaa ne kuteeksi. Paksulla virkkuukoukulla syntyy pehmeä kylpyhuonematto.

Seinät kaatuivat ja lattia sai pintaansa kiiltävän epoksimaalin, kun sisustusalalla häärivä maahantuoja remontoi pommikuntoisesta kolmiosta...

Itse tehdyn tilkkupeiton alle kelpaa käpertyä. Jos yhden illan aikana neuloo kolme palaa, peitto valmistuu kuukaudessa.









