- Kalustekorjaamo
- 17.06.2010
1950-luvun pikkutuoli, osa 3
Vaikka 1950-luvun eleetön pikkutuoli on vaatimaton ulkonäöltään, oikeat materiaalivalinnat tekevät siitä salonkikelpoisen. Etsi kirpputoreilta tai vanhojen tavaroiden liikkeistä lempituolisi ja kunnosta se makusi mukaiseksi. Toteuta vaikka jokin näistä Avotakan malleista: tuolistasi voi tulla aito 50-lukulainen, leikkisä lehmätuoli tai kiiltävä kaunotar. Annamme kaikkiin malleihin ohjeet vaihe vaiheelta, ole hyvä!
Kiiltävä kaunotar

50-luvun suorajalkaisen tuolin ylellisyyskankaaksi voi valita tyylikkään raakasilkin, herkullisen sametin tai vaikka klassisen medaljonkikuosin, kuten tässä versiossa. Selkänojan rusetti kruunaa kodin komistuksen. Vaatimattomat jalatkin muuttuvat kuin taikaiskusta, kun käsittelet ne kiiltäviksi mustalla petsilakalla. Käsittely onnistuu parhaiten, kun hiot puuosat ensin kunnolla ja levität kaksi kerrosta lakkaa. Muista kuitenkin ostaa karvoja pudottelevan halpapensselin sijasta laadukas lakkasivellin.
Materiaalikustannukset: Materiaalit maksavat noin 60 euroa.
Tarvikkeet ja työkalut: 3 desilitran purkki kiiltävää, liuotinohenteista petsilakkaa, hiomapaperia (vahvuudet 120, 180 ja 240), noin 0,7 metriä (koreaa) verhoilukangasta, noin 1 x 0,25 metrin pala vuorisilkkiä tai kaksi metrin mittaista, noin 6 senttiä leveää silkkinauhan pätkää, noin 0,5 metriä lakanakangasta, noin 1,5 metriä neulattua vanulevyä, vahvaa käsiompelulankaa. Lisäksi tarvitaan noin 5 senttiä leveä laadukas lakkasivellin, niitinnostaja, sivuleikkurit, sakset, käsinitoja, pieni käyräneula, nuppineuloja, rättejä ja kumihansikkaat.
Pohjatyöt: Pura vanha verhoilu niitinnostajalla tai sivuleikkureilla. Poista vanhat pehmusteet. Irrota takaselän pahvi varoen, sillä jos se ei ole rikki eikä likainen, sen voi käyttää uudelleen. Hio puuosat kauttaaltaan huolellisesti hiomapaperilla. Aloita vahvuudella 120, käytä sitten vahvuutta 180 ja viimeistele hienoimmalla paperilla. Hio aina puunsyiden suuntaisesti. Poikkisyyhyn hiominen näkyy rumasti pintakäsittelyn alta. Puhdista pinnat huolellisesti pölystä. Viimeistele puhdistus pyyhkimällä pinnat kostealla rätillä.
Puuosien lakkaus: Muista huolehtia ilmanvaihdosta ja suojata kädet kumihansikkailla. Työskentele ylhäältä alaspäin. Levitä petsilakkaa tasaisin, mahdollisimman pitkin vedoin. Levitä lakkaa ensin poikkisyin ja lopuksi ylhäältä alas pitkillä ja tasaisilla vedoilla. Tarkista välillä, ettei lakka valu. Valumia ja muita virheitä ei kannata yrittää korjata töpöttelemällä, vaan vetämällä reilusti pensselillä ylhäältä alas asti. Liuotinohenteisen lakan pinta kuivuu nopeasti, eli jos korjaus epäonnistuu, täytyy odottaa seuraavaan päivään ja peittää virhe hiomisen jälkeen uudella lakkakerroksella. Anna lakkapinnan kuivua seuraavaan päivään. Hio sitten hiomapaperilla (vahvuus 240) tasaisesti mutta kevyesti. Varo painamasta liikaa, etteivät reunat hioudu puhki. Poista pöly huolellisesti. Toista lakkaus. Anna kuivua hyvin.
Pehmustus: Koska tuolista tehdään ylellisen pullea, istuimeen ja etuselkään tulee useita vanukerroksia. Jotta istuimesta ei tule ”porrasmainen”, halkaise vanulevy ensin kahtia, revi levyjen reunat ja levitä vanukerroksia päällekkäin kymmenkunta. Levitä vanukerrokset niin, että edellinen kerros on seuraavaa hieman suurempi. Käytä viimeiseen kerrokseen halkaisematonta vanua, jonka reunat olet kuitenkin repinyt. Päällimmäisen levyn pitää olla istuimen muotoinen ja hieman sitä suurempi. Rakenna selkänojan pehmustus samalla tavalla. Jätä päällimmäinen kerros sen verran selkänojaa suuremmaksi, että vanun revityt reunat menevät selkänojan yläreunan ja sivujen yli. Alhaalta vanu saa olla reunan tasalla.
Alus- eli lakanakankaan kiinnitys: Lakanakankaan käyttäminen ei ole välttämätöntä, mutta siitä on hyötyä. Varsinaisen verhoilukankaan kiinnittäminen helpottuu, kun aluskangas painaa pehmusteet muotoonsa. Lisäksi lakanan kiinnittämisen jälkeen voi varmistaa, että tuolin muoto on sopiva. Väliin voi tarvittaessa lisätä kerroksen tai pari vanua. Aluskangas kiinnitetään samalla periaatteella kuin varsinainen verhoilukangaskin. Alussa tarvittavat apuniitit kannattaa jättää viistoon eli toisesta reunasta hieman koholle, jotta ne saadaan myöhemmin helposti irti. Niittausvaiheessa on hyötyä avustajasta, koska silloin voit itse käyttää molempia käsiäsi kankaan kiristämiseen ja sovittamiseen, kun apulainen käyttää nitojaa! Leikkaa lakanakankaasta noin 70 x 70 senttimetrin pala. Aloita lakanakankaan kiinnittäminen takaa. Kiristä kangasta reunaa kohti kevyesti vetäen ja niittaa se keskeltä puusarjan alle. Kiinnitä etureuna samalla tavalla ja jatka sivuille. Niittaa ensin sivujen keskiosat ja jatka vuorotellen kohti kulmia. Kun saat kankaan peruskireäksi, aloita varsinainen kiinnitys tuolin takaa keskeltä. Irrota apuniitit, vedä kangasta kevyesti alaspäin ja niittaa kiinni sarjaan, noin sentin päähän alareunasta. Jatka miltei kulmiin saakka. Siirry etureunaan. Kiristä kämmensyrjällä kangasta vielä hieman ja niittaa samoin kuin takana, keskeltä aloittaen. Lopeta niittaus noin viiden sentin päähän kulmista. Niittaa sitten sivut. Niittaa ensin toisen sivun keskiosa, sitten toisen, sen jälkeen keskeltä takakulmiin ja keskeltä etukulmiin. Lakanakankaan reunoja ei tarvitse taittaa. Leikkaa vain pois ylimääräinen kangas heti niittirivin alapuolelta. Tee lopuksi taka- ja etukulmat. Taita kankaan kulmat yläpuolelle kolmioksi. Leikkaa saksilla halkio tuolin keskustasta kohti jalan sisäkulmaa. Voit laittaa nuppineulan oikean leikkuukohdan merkiksi. Ole tarkkana – jos leikkaat liikaa, vanu pilkottaa lakanakankaan alta. Jos leikkaat liian vähän, kulmasta tulee ruma. Varsinaisen verhoilukankaan leikkaaminen on vielä tarkempaa! Taita liepeet pitkin jalan sivuja, leikkaa ylimääräinen kangas pois. Niittaa kiinni. Etukulmiin taitellaan kaunis laskos – niittaa ensin sivureunan kangas hieman ”kulman ympäri” eteen, leikkaa kankaasta pieni nurkka pois, tee taitos ja niittaa kiinni.
Istuimen verhoilu: Levitä kangas istuinosan päälle lankasuoraan. Jos kankaassa on kuvio, kohdista se keskelle. Aloita niittaus takaosan keskeltä. Taita kankaan reuna ja niittaa se kiinni puusarjan alle. Kiinnitä lähes takasarjan kulmiin saakka. Jatka edestä. Kiristä kangasta kämmenellä kohti etureunaa ja niittaa se puureunaan. Aloita keskeltä, samoin kuin takana, mutta lopeta niittaus noin viisi senttiä ennen kulmia. Jatka sen jälkeen sivuille. Niittaa ensin toisen sivun keskiosa, sitten toisen. Niittaa seuraavaksi molemmilta puolilta kohti sivujen takakulmia. Leikkaa takakulmiin halkiot kuten lakanakankaaseenkin, taita reunat ja niittaa tuolin sarjan alle.
Tee lopuksi etukulmat. Niittaa sivut kiinni etukulmaan asti. Vedä kangasta kulmaa kohti napakasti, niittaa sitten parilla niitillä kangas ”kulman ympäri”. Leikkaa pois pieni neliön muotoinen pala kangasta, tee taitos ja kiinnitä etusarjan alle. Oikeaoppisessa verhoilussa kankaan loimet ja kuteet kulkevat suoraan, eli kangas ei ”vedä” mihinkään suuntaan. Paina kämmenet tasaisesti istuimelle ja vedä sitten käsiä yhteen hieman istuinta painaen. Kankaan pingotus on oikea, kun käsien väliin ei jää ryppyjä. Selkänojan verhoilu: Kohdista kankaan mahdollinen kuvio selkänojan muotojen mukaisesti. Kiinnitä kangas lankasuoraan parilla apuniitillä, ensin alareunasta, sitten ylhäältä, lopuksi sivuilta. Kankaan reunoja ei tarvitse taittaa. Irrota ensin alareunan apuniitit ja niittaa kangas kiinni miltei kulmiin saakka. Leikkaa pienet viistot halkiot selkänojan tukipuiden sisäkulmien kohdalle, tee taitos ja niittaa alareuna kiinni keskeltä aloittaen. Irrota apuniitit yläreunasta, kiristä kangasta kämmensyrjällä ylöspäin. Aloita niittaus keskeltä ja etene kohti kulmia koko ajan kangasta kiristäen. Niittaa sitten sivut kiinni samalla tavalla.
Pyöreäkulmaisen selkänojan yläkulmiin tehdään pieniä laskoksia niin, että ne näkyvät vain tuolin takana. Vedä kangasta kulman yli ja kiristä sitä samalla toisella kämmenellä. Laskosta lopuksi alakulmat ja niittaa samalla tavalla kuin yläkulmat. Peitä takaselän pahvin reunojen naulan- ja niitinreiät maalarinteipillä. Leikkaa verhoilukankaasta pahvin avulla samanmuotoinen mutta joka puolelta noin kaksi senttiä pahvia suurempi pala. Vanusta voit leikata pahvin avulla tasan pahvin kokoisen palan, jotta takaselkäänkin saadaan samaa pulleutta kuin muualle tuoliin. Niittaa pahvi paikalleen ja sen päälle pahvin muotoinen vanu.
Valmista ja kiinnitä rusetti. Rusetiksi sopii valmis silkkinauhakin, mutta saat siitä oikein muhkean, jos ompelet sen vuorisilkistä. Leikkaa vuorisilkistä kaksi noin metrin pituista ja 12 senttiä leveää kaitaletta. Taita ne pituussuunnassa kaksinkerroin ja ompele kiinni pitkältä sivulta sekä toisesta päästä. Käännä ”pussit” oikeinpäin ja silitä suoriksi. Niittaa nauhojen ompelemattomat päät kiinni tuolin selkäpuolelle suurin piirtein selkänojan keskikohdalle. Asettele takaselän verhoilukangas paikoilleen nuppineuloilla ja taita reunat kankaan alle. Ompele kangas pienellä käyräneulalla vajaan sentin pituisin piilopistoin. Päättele lanka huolellisesti. Jos haluat rusetista vain tilapäisen koristeen, ompele nauhat pienillä pistoilla valmiin tuolin takaselkään.
- Julkaistu 17.06.2010
Kirjoita uusi kommentti
Lisää aiheesta
Kirpputoreilla näkee usein kauniinmallisia pieniä pöytiä ja kaappeja, jotka kuitenkin näyttävät turhan teollisilta....
Ensin kuuluu ääni. Sitten näkyy itse koski, jonka vesi kieppuu ja vaahtoaa yli kivien valtavalla voimalla. Se virtaa vuolaana...
Varsova oli kolmikymppisen Cilla Wizniewskin mielestä loistava asuinpaikka. Uusia ravintoloita, kahviloita ja kauppoja...
1940-luvun Suomessa vallitsi sodan ja pulan estetiikka: välttämättömyyden, pelkistämisen ja yksinkertaisten – usein...
1940-luvun Suomessa vallitsi sodan ja pulan estetiikka: välttämättömyyden, pelkistämisen ja yksinkertaisten – usein...
Joskus vanhojen tavaroiden liikkeistä löytyy aarteita. Sellaisia, joista maalikerrosten, kolhujen ja tahrojenkin läpi näkee,...
Kaikki jutut
Kirpputoreilla näkee usein kauniinmallisia pieniä pöytiä ja kaappeja, jotka kuitenkin näyttävät turhan teollisilta....
Ensin kuuluu ääni. Sitten näkyy itse koski, jonka vesi kieppuu ja vaahtoaa yli kivien valtavalla voimalla. Se virtaa vuolaana...
Varsova oli kolmikymppisen Cilla Wizniewskin mielestä loistava asuinpaikka. Uusia ravintoloita, kahviloita ja kauppoja...
Äänestä suosikkiasi ja voita vuoden 2009 Protoshopista tuotantoon päässyt Timo Niskasen suunnittelema Gimmelegs-valaisinpari....
Ensin kuuluu ääni. Sitten näkyy itse koski, jonka vesi kieppuu ja vaahtoaa yli kivien valtavalla voimalla. Se virtaa vuolaana...
VM-Carpetin valkoisesta villa-paperinarumatosta Esmeraldasta (160 x2 30 cm) 55 prosenttia on huovutettua villaa ja 45 prosenttia...
Muissa lehdissä
Huvilan kuistilta avautuu silmiä hivelevän kaunis kallio- ja merimaisema, jota Svenska kulturfondenin johtaja Berndt Arell on ihastellut lapsuudestaan läh www.meidantalo.fi
Arkkitehti Panu Kaila on huolestunut sekä vanhojen että uusien rakennusten koneellistumisesta. www.meidantalo.fi
Tanja ja Timo Kasurinen, lapset Emilia, Tomi ja poikavauva sekä koirat Iiris ja Fanny muuttavat Kuopion asuntomessujen kohteeseen 3, Finndomon Omatalo CityCalla www.meidantalo.fi
Katettu kivipatio talon eteläpuolella kylpee keskipäivän auringossa. Olohuoneen jatkeena oleva patio palvelee kesähuoneena aina syysiltojen hämäriin asti. www.meidantalo.fi
Gallup
Näistä keskustellaan

Kirpputoreilla näkee usein kauniinmallisia pieniä pöytiä ja kaappeja, jotka kuitenkin näyttävät turhan teollisilta....

Ensin kuuluu ääni. Sitten näkyy itse koski, jonka vesi kieppuu ja vaahtoaa yli kivien valtavalla voimalla. Se virtaa vuolaana...

Varsova oli kolmikymppisen Cilla Wizniewskin mielestä loistava asuinpaikka. Uusia ravintoloita, kahviloita ja kauppoja...






