Klassikkopöytä kammariin, osa 3

Lähetysavun kirpputorilta löytyi soma 15 euron pikkupöytä. Hinta tuntui kyllä hieman kalliilta – varsinkin, kun yksi jalka oli irronnut liimauksesta, eikä harrastelijan nikkaroimalla pöydällä ollut ikääkään pariakymmentä vuotta enempää. Mutta malli oli kaunis, ja rahat menevät hyvään tarkoitukseen. Kaupat tuli!

Pöydän malli on klassinen. Se syntyi rokokooaikana, 1730-1780-luvuilla, ja säilytti suosionsa biedermeierin ajalta (noin 1825–55) kertaustyylien ajalle 1800-luvun lopulle. Yksijalkainen, alhaalta kolmijalkaiseksi haarautuva pikkupöytä löysi paikkansa kaikista kodeista.

1900-luvun jykevä jugend ja varsinkin järkevä funktionalismi unohtivat tuon kätevän kalusteen. Onkin jo korkea aika nostaa kaarevajalkainen kaunotar uuteen suosioon.

Sen voi kunnostaa ikäistään huomattavasti vanhemman ja tyylikkäämmän näköiseksi perinteisesti ootraamalla. Toisaalta ihan tavallinen – joskin huiman värinen – maalipinta saattaisi sopia sisustukseen parhaiten. Tai sitten kaivellaan keittiön kaapista parittomat lautasliinat ja peitellään pöytä niillä.

Aloittelijan ootraus

Ootrauksella tarkoitetaan maalaustapaa, jolla jäljitellään puupintaa. Taitavaksi ootraajaksi tuleminen ja oikeiden puulajien mukailun oppiminen voi kestää vuosia.

Ootrauksen taitaja käyttää jos jonkinlaista häivintä, tasoittajaa ja linnunsulkaa. Kotimaalari pärjää kammalla, muovipussilla tai pelkällä omalla kämmenellään. Sen sijaan maalin valmistus on monimutkaisempaa. Öljymaalilla maalaaminen on silti mukavaa ja pienen harjoittelun jälkeen yhtä helppoa kuin tavallisilla maaleilla. Maali haisee voimakkaasti, joten työt eivät onnistu olohuoneen nurkassa. Tässä pöydässä yritettiin saada aikaan puumainen vaikutelma käyttämällä ruskean sävyjä. Mikään ei estä kokeilemasta esimerkiksi erilaisilla sinisillä. Tosin silloin ei tarkalleen ottaen enää ootrata...

Materiaalit maksavat noin 50 euroa. Aineet riittävät moneen työhön

Tarvikkeet:
hiomapaperit, vahvuudet 180 ja 240k
eitettyä pellavaöljyä eli vernissaa
tärpättiä (Oulu A 19
serotiinia eli kuiviketta (ei välttämätön mutta nopeuttaa maalin kuivumista)
tilkka kultamaalia
puusepänliimaa
pigmenttijauheita: kultaokra, englanninpunainen, ruskea umbra
öljylakkaa

Työkalut:
kumivasara tai tavallinen vasara
puukko
liimauspuristin
hiomatuki
maalipensseli, leveys noin kuusi senttiäp
ieni pensseli kultamaalille (vesivärisivellinkin kelpaa) hyvin

pehmeäharjaksinen pensseli
muovipussi
rättejä

Naputtele varovasti irronneen jalan auennutta saumaa sen verran enemmän auki, että saat valutettua rakoon kunnolla liimaa. Käytä kumivasaraa tai pehmusta vasaran pää esimerkiksi nahanpalalla tai ohuella vaahtomuovilla.
Raaputa puukolla mahdollisimman tarkkaan pois vanhat liimat. Pursota uutta liimaa kaikkialle saumaan. Naputa sitten kumivasaralla sauma varovasti umpeen. Kiinnitä liimauspuristin sopivaan kohtaan ja kiristä, kunnes liimaa alkaa pursuta saumasta. Pyyhi valunut liima tuoreeltaan pois kostealla rätillä. Anna liimauksen kuivua ainakin tunti.

Hio pöytä kauttaaltaan ensin karhealla (180) ja sitten hienolla hiomapaperilla. Varsinkin laajoja, tasaisia pintoja hiottaessa on hiomapaperin sisällä hyvä käyttää hiomatukea. Muista hioa aina samaan suuntaan ja tasaisin liikkein. Poista hiomapöly huolellisesti. Aloita pohjamaalaus jalkaosasta. Käännä sitten pöydän pinta. Jätä jalasta yksi pallukka maalaamatta. Se maalataan lopuksi kultamaalilla.
Laita desilitra kultaokraa ja ruokalusikallinen englanninpunaista pigmenttijauhetta purkkiin. Lisää ruokalusikalla pellavaöljyä noin viisi ruokalusikallista ja sekoita, kunnes saat tasaisen tahnan. Lisää öljyä, pari ruokalusikallista tärpättiä ja jokunen tippa serotiinia, kunnes seos on notkeaa ja helposti levitettävää. Maalaa pöytä tällä seoksella.

Öljymaali levitetään pintaan pensselillä hieroen, jopa hieman painaen. Tärkeintä on saada aikaiseksi mahdollisimman ohut ja tasainen, silti peittävä maalikerros. Öljymaalin kuivuminen voi kestää jopa useita päiviä olosuhteista riippuen.
Aloita puumukailu käsittelemällä taas ensin pöydän jalka. Käännä sitten pöytä ja ootraa pinta. Sekoita kaksi osaa tärpättiä ja osa pellavaöljyä lasipurkissa. Kasta sivellin ensin seokseen, sitten ruskeaan pigmenttijauheeseen. Levitä seosta pintaan ohueksi kerrokseksi.

Odota noin tunti, jotta pigmentti hieman kiinnittyy. Kääri pehmeä muovipussi rullalle ja kiinnitä se teipillä. Kierittele ja vetele rullaa maalatulla pinnalla, kunnes se alkaa muistuttaa puuta. Paina sormella sinne tänne jälkiä. Harjaa ja töpöttele pintaa pehmeällä pensselillä siten, että kuviosta tulee paikoin voimakkaampia, paikoin pehmeämpiä. Jos et ole tyytyväinen lopputulokseen, pyyhi käsittely kokonaan pois puuvillarätillä ja aloita alusta. Voit käyttää ootraamiseen myös esimerkiksi kampaa, puuvillarättimyttyä tai kämmensyrjää. Anna pinnan kuivua täysin kuivaksi ennen lakkausta. Huomaa, että pellavaöljyiset rätit saattavat syttyä palamaan itsekseen. Älä siis koskaan heitä öljystä märkiä rättejä roskiin. Polta ne tai kastele läpimäriksi ja levitä kuivumaan. Muista tuuletus, sillä öljymaali haisee voimakkaasti!

Puhdista tärpätillä pallukka, jonka aiot maalata kultamaalilla, sillä maali ei tartu öljyiseen pintaan. Yksi maalauskerta riittää. Ootrattu pinta on ohut ja kuluu helposti. Se kannattaa suojata parilla lakkakerroksella. Aloita jälleen jalkaosasta ja käännä sitten pöytä. Levitä lakkaa ensin vaakasuorin, sitten pystysuorin vedoin koko pinnan leveydeltä.

Anna kuivua purkin ohjeen mukaan. Hio pinta kevyesti mutta tasaisesti hiomapaperilla (240). Poista pöly huolellisesti. Muista poistaa mahdolliset valumat tuoreeltaan pöydän reunoilta.