Aistikas kaupunkoti

Tuntuu kuin aika olisi pysähtynyt. Kylpyhuoneesta tulvahtaa parfyymin tuoksu, ja korkokengät odottavat puulattialla kauniissa rivissä ulkoiluttamistaan. Niitä on lähes joka paikassa paitsi keittiöstä, joka on pyhitetty ruoanlaittoon. Siellä täällä on 1950-luvun estetiikkaa henkiviä esineitä, mekkoja ja vintagekäsilaukkuja.
– Olen heikkona kenkiin, mutta minusta niitä ei voi yksinkertaisesti olla liikaa. Rakastan niiden veistoksellisuutta, korkojen muotoja ja lestien linjoja. Haluan kenkieni olevan osa sisustusta, Ulrika Bachér kertoo.
Hän rakastaa myös kapeauumaisia mekkoja, papiljoteilla kiharrettuja hiuksia ja menneiden aikojen kurvikkaita kaunottaria. Ei tule yllätyksenä, että hän on burleskitaiteilija.
Kun ensimmäiset burleskifestivaalit järjestettiin Suomessa vuonna 2008, Ulrika koki jotain sykähdyttävää. Hän ihastui ilmiöön, jossa yhdistyvät visuaalisuus, esittävä taide ja musiikki. Pääasia on hauskanpito sekä lavalla että yleisössä.
– Se oli todellinen herätys. Innostuimme kavereiden kanssa asiasta niin paljon, että perustimme oman ryhmän heti. Ajoitus oli oikea, sillä samaan aikaan Suomessa alkoi burleskibuumi. Nykyään ryhmämme esiintyy lähes joka viikonloppu erilaisissa tapahtumissa.
Syntyi burleskiryhmä Itty Bitty Tease Cabaret, joka on nyt Suomen tunnetuimpia. Vastapainoa esiintymiselle tarjoavat työ freelance-graafikkona ja sataman rahti-vastaavana.
Bachérin 32 neliön koti sijaitsee Helsingin Sörnäisissä, joka seuraa trendikkään Kallion jalanjälkiä. Huonomaineisena pidetyn kaupunginosan rakennusten kivijalkoihin on ilmestynyt pikkukauppoja ja työhuoneita. Alueen etu on myös hyvät kulkuyhteydet. Ulrika palaa esityksistään öisin rauhallisin mielin.
– Täällä liikkuu aina ihmisiä, se luo turvallisuuden tunnetta. Enemmän pelottaisi, jos kadut olisivat tyhjiä.
 
1920–50-lukujen muotokieli on aina viehättänyt Ulrikaa. Olohuoneessa on String-kirjahylly sekä 1930-luvun sohva ja keittiössä alkuperäiset laatat, joihin hän ihastui nähdessään asunnon ensi kertaa. Ne ovat osasyy siihen, että asuntokaupat tehtiin hyvin nopeasti.
Sisustus on muuttunut vuosien varrella Ulrikan pukeutumisen mukana. Hänen opiskeluaikoinaan koti eli kokeilevan taiteilijan elämää helmiverhoineen ja seinäkankaineen. Sen jälkeen tuli kitsch-vaihe, johon kuului mustavalkoisen ruutulattian lisäksi paljon pieniä retrotavaroita ja muoviesineitä.
– Nuorempana tuli kokeiltua kaikkia tyylejä, mutta jo silloin ihailin mummon vanhoja vaatteita ja koruja. Vaikka kuuntelin jossain vaiheessa heviä, kulutin samalla ystävieni kauhuksi ahkerasti isäni vanhoja Beatlesin ja Rolling Stonesin vinyyleitä.
Bachér ei halua olla pukeutumisessaan liian puritaaninen. Mekkojen ei tarvitse olla vintagea, sillä vanhalla tyylillä toteutetut uudet leningit voivat olla vähintään yhtä kauniita. Parhaat vaatteet ja asusteet Bachér löytää nettikaupoista. Hän myöntää shoppailevansa ihan liikaa. Se on niin helppoa: kirjoittaa vain luottokortin numerosarjan ruutuun ja painaa hiiren nappia.
Hän saa inspiraatiota sisustukseen lehdistä, valokuvista tai vaikka iltakävelystä. Kiinnostavat asiat muhivat mielessä, kunnes syttyy vimmainen sisustuskuume. Joskus Ulrika kuitenkin ostaa yksittäisen esineen vain sen upean ulkonäön takia. Hän yrittää pitää tällaiset hankinnat kurissa, sillä ei halua liikaa tavaraa kotiinsa.
– Vaikka ihailen välillä runsaita koteja purnukoineen, pidän pelkistetystä tyylistä. Esineet pääsevät kunnolla esille, eikä siivoaminen ole niin kamalaa. Designiin voi yhdistää kirpputorilöytöjä ja massatuotteita. Sisustaminen ei saa mennä liian fanaattiseksi, muuten siitä tulee helposti vakavaa.
 
Pieneen keittiöön mahtuu kokkaamaan kaksi ihmistä yhtä aikaa. Leipominen on Ulrikan lempipuuhaa, mutta siihen riittää aikaa vain harvoin. Kotona hänen iltansa kuluvat yleensä tietokoneen ääressä. Satunnaiset graafikon työt ja varsinkin oman blogin päivitys vievät paljon aikaa.
Hän on pitänyt kohta kolme vuotta englanninkielistä Freelancer’s fashion -blogia, jolla on 2 000 lukijaa päivässä. Ulrika kirjoittaa siinä elämästään, antaa hiustenlaittovinkkejä sekä kertoo muodista, sisustuksesta ja burleskiryhmästään.
Koska esityksiä on niin paljon, Ulrika viihtyy vapaa-ajallaan yksin toisin kuin nuorena, kun koko ajan piti olla jotain tekemistä ja ihmisiä ympärillä. Siksi hän järjestää nykyisin vähemmän illanistujaisia. Parasta on, kun ei tarvitse tehdä yhtään mitään.
– Tai ehkä vielä parempaa on se, kun luemme poikaystäväni Eddin kanssa toisillemme ääneen Stieg Larssonin kirjoja. Kuulostaa ehkä hassulta, mutta se on hauskaa! Kun kirja on jäänyt jännittävään kohtaan, olemme joskus joutuneet lukemaan pätkän jopa puhelimessa.
Ulrika lukee aikataulujen salliessa myös yksin sohvallaan, josta hän ei luopuisi mistään hinnasta. Se on peräisin suvun saaressa sijaitsevasta kesäpaikasta Sipoossa, jonne Ulrika matkustaa kesäisin vanhalla Ford Taunuksellaan. Sohva on edelleen loistavassa kunnossa, vaikka se on Ulrikan isoisän vanhempien vanha.
1930-luvun aarre kulkee varmasti mukana myös hänen seuraavaan kotiinsa, Eddin suvun 1920-luvun maalaistaloon Inkoossa. Vielä muuttaminen ei ole ajankohtaista. Ulrika on kuitenkin sisustanut tulevan kotinsa jo mielessään. Vaikeinta on vain päättää, mihin keskittyisi.
– Olisi ihana saada sisustukseen sekä 20- että 50-luvun tyyliä. Ehkä minulla on tulevaisuudessa 50-luvun tyylinen kaupunkikoti ja maalaiskoti, joka kokee kunnon remontin ja saa arvoisensa sisustuksen. Sitten minäkin saan mielenrauhan.